Tavotteiden mukainen. Virkamiehet ovat tyytyväisiä vuoden 2018 talousarvioon.

"Vastuullinen talousarvio"

Viranhaltijat kuvaavat vuoden 2018 talousarviota vastuulliseksi. Talousarvio näyttää kolmatta vuotta peräjälkeen pientä plussaa. Ensimmäistä kertaa vuosiin nyt myös lainat ovat supistuneet. Tulevia haasteita ovat vinoutunut ikärakenne, poismuutto ja kasvava investointivelka.

Julkaistu:
13.12.2017 13.51

Päivitetty:
13.12.2017 13.51

– Jos ensi vuodelle asetetut tavoitteet saavutetaan, kyse on jo kolmannesta peräkkäisestä vuodesta, jona jäämme plussalle.

Kaupunginjohtaja Denis Strandell avasi näillä sanoin vuoden 2018 talousarvioehdotuksen esittelytilaisuuden tiistaina 12.12. Paikalla olivat myös kaupunginkamreeri Juha Kuittinen, sivistystoimenjohtaja Karl-Erik Gustafsson, perusturvajohtaja Elisabeth Kajander sekä teknisen- ja ympäristöviraston johtaja Jukka Takala. Valtuusto otti kantaa talousarvioon saman päivän iltana.


Talous on nousussa

Noin 600 000 euron ylijäämä kuulostaa varsin hyvältä, kun otetaan huomioon, että Hangolla edelleen on merkittävä velkataakka ja muuttotappio jatkuu.

Ilahduttavaa on myös, että päättyvän vuoden 2017 tulos on noin kaksi miljoonaa plussalla. Toinen miljoona tulee Tehtaanniemen myynnistä, joka alkujaan oli budjetoitu vuodelle 2015. Kauppa ei toteutunut tuolloin, vaan sen sijaan tänä vuonna. Toinen miljoonaa johtuu Suomen tämänvuotisesta pienestä taloudellisesta noususta. Verotulot ovat kasvaneet, kun talouden rattaat ovat pyörähtäneet käyntiin.

– Erityisen ilahduttavaa tässä vaiheessa on, että Hanko on elpynyt jo ennen kuin talous lähti nousuun valtakunnallisella tasolla, Strandell summaa.

Hyvä talousarviokuri

Paikalla olleiden viranhaltijoiden mukaan talousarviotyö sujui tänä vuonna joustavasti. Kaikki ovat noudattaneet kaupunginhallituksen valmisteluohjeistusta.
Strandell kuvaa talousarviota määrätietoisen talousarviokurin tulokseksi.

– Perusturva pysyi tarkasti annetuissa puitteissa ja muut sektorit noudattivat mallia.

Asukasmäärä vähenee edelleen

Väestönkehitystä kuvaava käyrä on kuitenkin jo vuosia osoittanut alaspäin.

– Asukasluku on vuodesta 2000 laskenut tasaisesti ja sen myötä myös verotulot, sanoo kaupunginkamreeri Juha Kuittinen.

Hangon asukasluku oli vuosituhannen vaihtuessa 10 044 henkeä. Vuonna 2016 vastaava luku oli enää 8 661 asukasta.

Tämä merkitsee, että kaupungin on koko ajan ponnisteltava palvelutarjonnan sopeuttamiseksi vähenevää väkimäärää vastaavalle tasolle. Toistaiseksi tämä on ollut tehtävissä pääasiassa siten, että virat ja vakanssit on jätetty täyttämättä eläköitymisten yhteydessä.
– Hangossa pitäisi olla noin 10 000 asukasta nykyisen palvelurakenteen turvaamiseksi, Elisabeth Kajander sanoo.

– Yksi ongelma on, että lapsia syntyy niin vähän, Karl-Erik Gustafsson toteaa.

Vinoutunut ikärakenne on ongelmallinen

Strandell saa esittelyn aikana tuoreita väestölukuja kuluvalta vuodelta ja ne antavat viitteitä vähäisestä myönteisestä suuntauksesta. Kaupungista on tänä vuonna muuttanut pois 15. marraskuuta mennessä 337 henkeä ja kaupunkiin on muuttanut 230 henkeä, mikä ennakoi lievää väestönlaskun hidastumista. Syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen suhde on sitä vastoin Hangossa hieman ongelmallisempi. Kaupungissa on tänä vuonna syntynyt 47 lasta. Kuolleiden määrä on lähes kaksinkertainen eli 85 henkilöä.

– Hangon väestö on suhteellisen ikääntynyttä, mikä asettaa paineita palvelutuotannolle samanaikaisesti, kun tulot kehittyvät epäsuotuisammin kuin tasapainoisemman väestörakenteen vallitessa, Strandell selittää.

– Myös osa-aikaisesti kaupungissa asuvat ovat tärkeitä tässä yhteydessä. Vaikka he eivät olekaan kirjoilla paikkakunnalla, he tukevat paikallisia yrittäjiämme ja kohentavat siten kaupungin taloutta, Kuittinen korostaa.

Investointivelka kasvaa

Yksi talousarvion varjopuolista on, että ylijäämä kertyy investointien kustannuksella.

– Tämä kasvattaa tietenkin investointivelkaa, Strandell toteaa.

Nopea vilkaisu ensi vuoden investointeihin osoittaa, että niihin on budjetoitu 3,6 miljoonaa euroa.

Suurimmat menoerät muodostuvat Haagapuiston koulun peruskorjauksista 450 000 eurolla ja Astrean saneerauksesta 250 000 eurolla. Korsmaninkadun alikulkutunnelin rakentamiseen kaupunki on varannut yhteensä 2,5 miljoonaa euroa tulevaksi kolmivuotiskaudeksi. Vuodelle 2018 on budjetoitu 250 000 euroa. Tunnelin rakentamisen yhteydessä läheisissä kortteleissa on kaivettava ylös putkia ja johtoja, mikä tulee kalliiksi. Valtio käyttää kuitenkin hankkeeseen 5 miljoonaa euroa, eikä hankkeen suunnittelu ole tähän mennessä maksanut kaupungille mitään, Jukka Takala kertoo.

Kaupungin suurin investointi on neuvolan peruskunnostus, joka maksaa lähes 2 miljoonaa euroa. Summa ei kuitenkaan sisälly varsinaiseen investointibudjettiin, koska kaupunki on ratkaissut rahoituksen niin kutsutulla Sell and Lease Back -mallilla, jossa Kuntarahoitus vastaa rahoituksesta ja kaupunki sitten lunastaa rakennuksen takaisin omistukseensa lyhentämällä summaa 25 vuoden aikana.

– Tämä oli ainoa järkevä ratkaisu tulevaa terveydenhuoltouudistusta ajatellen, Strandell sanoo.
– Ellemme olisi päätyneet tähän ratkaisuun, eikä meillä olisi neuvolaa uudistuksen astuessa voimaan, meidät olisi nopeasti passitettu Raaseporiin.

Alijäämä supistuu

Myönteistä ensi vuoden talousarviossa on myös se, että kumulatiivinen ylijäämä kasvaa. Vuosina 2010-2015 puolestaan alijäämä kasvoi. Sen jälkeen kaupunki on tehnyt positiivista tulosta.
– Suuret alukset kääntyvät hitaasti, Juha Kuittinen kuvailee.

Myös konsernin tulos on vakiintunut ja osoittaa nyt plussaa. Konserniyhtiöitä ovat Hangon Satama Oy, matkailuyritys Hansea DC Oy Ab ja Hangon Vuokratalot Oy. Konserni osoittaa nyt ensimmäistä kertaa pientä, 0,5 miljoonan euron ylijäämää.
– Se on tärkeä luku, koska kuntien kriisistatusta nykyisin tarkastellaan konsernitason perusteella, Kuittinen kertoo.

Pitkäaikainen nolla- tai miinusmerkkinen korkotaso on johtanut siihen, että kaupungin korkomenot ovat nykyisin samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka lainataakka on kaksinkertaistunut noin 30 miljoonasta 60 miljoonaan.

Satama on edelleen tärkeä

Satama on edelleen tärkein tekijä kaupungin kassavirtaa ajatellen ja kaupunki on erittäin tyytyväinen, koska vuodesta näyttää muodostuvan ennätyksellisen hyvä. Myös Nord Stream -hanke vaikuttaa työllisyyteen ja talouteen suotuisasti, vaikka Koverharissa edelleen on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Satama on edellyttänyt suuria investointeja, mutta tuottaa myös tulosta.

Kommentarer

Regler för kommentarer

Hbl.fi tillåter anonyma kommentarer men skriv sakliga inlägg och respektera andras åsikter. Kritik av andras åsikter är givetvis tillåtet.

På Hbl.fi publiceras kommentarer på svenska och de andra skandinaviska språken. Redaktionen har rätt att redigera eller avlägsna inlägg som är osakliga, är kränkande eller bryter mot lagen.

Alla inlägg efterhandsgranskas av moderatorn. Vem som helst kan anmäla en kommentar. Den kommer då att granskas av moderatorn som fattar beslut om kommentaren får finnas kvar eller avlägsnas. Frågor om Hbl.fi kan sändas till webb@hbl.fi.

Modereringen på Hbl.fi utgår från redaktionens regler men i själva jobbet får vi hjälp av ett utomstående företag, Interaktiv Säkerhet. Företaget är specialiserat på övervakning av artikelkommentarer och anlitas av ett trettiotal svenskspråkiga nyhetssajter, bland dem Vasabladet.fi, Svd.se, Dn.se och Svt.se. Har du ett klagomål gällande modereringen? Ta kontakt med webb@hbl.fi. Klistra gärna in en länk till artikeln i fråga och uppge tidpunkt och under vilket namn kommentaren lagts ut.